Mitä jos rekrytoinnissa käytettäisiin videopelejä?

On yleisesti tiedossa, että lahjakkuuksista käydään kovaa taistoa!

Työmarkkinat käyvät kuumina ja moniin paikkoihin on yhä vaikeampi löytää sopivaa tekijää. Hakijat etsivät yhä suuremmassa määrin merkityksellisiä työpaikkoja ja yritysten on kilpailtava aiempaa luovemmin onnistuakseen lahjakkuuksien rekrytoinnissa.

🤔 Mikä olisi paras tapa erottua joukosta ja houkutella ihmisiä yritykseen?

🤔 Voisiko vastaus löytyä videopeleistä?

Videopelit ovat erittäin suuri lahjakkuusvaranto – ranskalaisista lähes 58 % pelaa säännöllisesti, ja 48 % heistä on naisia!

Mainostoimisto Dare.Win herätti kesällä 2018 huomiota "Join Party - The Fortnite Job Interview" -rekrytointikampanjallaan.

Vaatimukset olivat yksinkertaiset:

• Toimiston oli löydettävä sopivat tekijät kahteen uuteen luovaan työpaikkaan
• Budjetti oli rajallinen ja rekrytointiaikaa oli erittäin vähän

Tähän asti ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

Mutta miten onnistua houkuttelemaan niin monta hakijaa kuin mahdollista näiden rajoitusten kanssa?

Pähkäillessään asiaa toimistossa keksittiin, että haastattelut pidettäisiin Fortninea pelaten. Fortnite oli erittäin suosittu peli siihen aikaan.

Jotta ketään ei jätettäisi ulkopuolelle, he loivat myös sähköpostiosoitteen, jonka kautta muut kuin pelaajat voisivat hakea paikkaa.

Miksi tämä idea oli loistava?

• Työnantajabrändi parani

Yritys erottui kilpailijoistaan ja onnistui houkuttelemaan kymmenessä päivässä 600 hakijaa Fortniten kautta ja 250 sähköpostitse. Kampanja paransi huomattavasti yrityksen houkuttelevuutta hakijoiden silmissä erittäin kilpailluilla markkinoilla.

• Hakukokemus parani

Edut eivät rajoittuneet yritykseen. Hakijat saattoivat nauttia hauskemmasta ja vähemmän stressaavasta hakukokemuksesta.

Paikan saaneet myös vahvistivat sen lehdistölle ja sanoivat, että haastatteluissa luotu yhteys oli tavanomaista vahvempi. Heidän mukaansa tavallisissa haastatteluissa kaksi henkilöä (tai useampi) istuu hakijan edessä työpöydän takana esittämässä henkilökohtaisia kysymyksiä. Mutta nämä uudenlaiset haastattelut antavat mahdollisuuden saada selville paljon enemmän hakijan persoonallisuudesta, sillä keskustelu on spontaanimpaa ja rehellisempää eikä tilaa valmiiksi mietityille vastauksille ole.

Dare.Winin idea toimi: heidän rekrytointikampanjansa herätti huomiota ja tuotti 190 miljoonaa impressiota ympäri maailman. Yritys löysi sopivat työntekijät tarjolla olleisiin paikkoihin ja tapasi samalla myös monia muita kiinnostavia henkilöitä, joille voi löytyä sopiva paikka tulevaisuudessa.

Voisivatko videopelit siis piristää omia rekrytointiprosessejasi?

Pelejä voidaan myös käyttää eri tarpeiden täyttämiseen rekrytointiprosessin eri vaiheissa:

• Hakijan ja hänen mahdollisen uuden tiiminsä välisen yhteensopivuuden tarkistaminen. Tällöin peliä käytettäisiin kolmen viimeisen hakijan arvioinnissa ja kulttuurisen haastattelun korvaamiseksi.
  
  
• Käyttäminen toimintamallina. Esimerkiksi koodiin piilotettu aarrejahti kehittäjille
  
  
• Hakijan taitojen mittaaminen. Yksin- tai moninpeli, jossa mitataan peräänantamattomuutta, kestävyyttä, ajanhallintaa, stressinhallintaa. Lyhyesti sanottuna asioita, joita työmaailmassa tarvitaan.

Jotkin yritykset tarjoavat muille yrityksille mahdollisuutta käyttää videopelejä rekrytoinnissa. Ajatus on päästä katsomaan, kun hakijat pelaavat videopelejä.

Pelivalinta riippuu työpaikasta ja profiilista.

Yksi tällainen yritys on Skilleo, joka perustettiin vuonna 2020 ja joka tällä hetkellä tarjoaa asiakkailleen, jotka haluavat käyttää pelaamista hakijoiden arviointiin, kahdentyyppisiä pelejä:

• Moninpeli, jota voidaan pelata joko hakijoiden välillä tai operatiivisen tiimin kanssa. Asiakas saa päättää
  
  
• Yksinpeli, joka mittaa henkilökohtaisia taitoja, kuten tarkkuutta, stressinsietokykyä ja peräänantamattomuutta.

Kummassakaan vaihtoehdossa ei arvioida voittamista vaan sitä, miten peliä pelataan. Hakija voi voittaa mutta osoittaa tiettyä itsekkyyttä tai itsekeskeisyyttä, mistä rekrytoijat eivät välttämättä pidä.

Knackin CEO:n Guy Halfteckin mukaan pelit tarjoavat rutkasti tietoa. "Se on niin monimutkainen järjestelmä, että jokainen millisekunti pelaamista tuottaa satoja muuttujia", hän sanoo. "Mitä päätit tehdä, mitä päätit olla tekemättä, miten nopeasti teit asioita, miten muutit pelaamistasi ajan myötä. Kaikki nämä teot auttavat meitä havaitsemaan kykyjä ja persoonallisuuden piirteitä."

Videopelit tarjoavat siten monenlaisia etuja. Kuten Dare.Winin esimerkki osoittaa, ne auttavat parantamaan yrityksen houkuttelevuuttaan tarjoamalla hauskan kokemuksen, joka vähentää testien aiheuttamaa ahdistusta, rohkaisee spontaaneihin reaktioihin ja tarjoaa hienovaraisen arviointimenetelmän, joka vähentää ennakkokäsitysten vaikutuksia ja paljastaa tietoa siitä, miten hakija tosipaikassa toimii.

Nykyisillä erittäin kilpailluilla markkinoilla se voi olla hyvä tapa lisätä omaa houkuttelevuutta.

Mutta kuten kaikkien ratkaisujen kohdalla, myös sillä on omat epäedulliset puolensa: se vie aikaa ja voi tuntua pelottavalta.

Kyse ei ole pelaamiseen käytetystä ajasta, sillä siihen ei mene sen pidempään kuin haastatteluun tai tekniseen testiin, vaan datan analysointiin kuluvasta ajasta. Analyysien automatisoinnin sallivia tietokonenäkö- ja kielentunnistusteknologioita on kuitenkin jo olemassa, joten on vain ajan kysymys, milloin tämä ongelma poistuu.

Pelottavalta se voi tuntua hakijoille, jotka eivät itse pelaa. Onnistumista itse pelissä, eli sitä, voittaako vai häviääkö, ei kuitenkaan oteta huomioon. Lisäksi pelit ovat erittäin helposti lähestyttäviä, ja hakijat voivat harjoitella niitä ennen haastattelua, niin että pelaaminen sujuu parhaalla mahdollisella tavalla.

Z- ja Alfa-sukupolvien astuessa työmarkkinoille videopelit voivat toimia suurena houkuttimena.