THE PICK: Sanaton viestintä vaikuttaa erittäin paljon rekrytoinnin onnistumiseen 🪄

Kirjoittanut käyttäytymistutkija ja asiantuntijaneuvoja tri Abbie Maroño.

Muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana niin tutkijat kuin ammatinharjoittajat ovat alkaneet todella ymmärtää, millainen rooli sanattomalla viestinnällä on toistemme arvioinnissa. Ei voida korostaa liikaa, kuinka suuri vaikutus tällä ymmärryksellä on ollut työelämän suhteisiin ja rekrytointiin.

Esimerkiksi työhaastattelussa hakijan kehonkieli ja käytös tunnetusti vaikuttavat siihen, koetaanko hänet itsevarmaksi, päteväksi, luotettavaksi ja muuten palkkaamisen arvoiseksi. Näin ollen sanaton viestintä vaikuttaa työhaastattelun lopputulokseen. Harvemmin kuitenkaan ymmärretään sitä, miten keskeinen merkitys rekrytoijan sanattomalla viestinnällä on. Onkin todettu, että rekrytoijan sanattomilla viestintätaidoilla on suora vaikutus siihen, millaiseksi hakija kokee yrityksen ja kuinka todennäköisesti hän hyväksyy mahdollisen työtarjouksen.

Organisaatioiden ja ammattilaisten onkin tärkeää ymmärtää sanattoman viestinnän vaikutus koko rekrytointiprosessissa, jotta alan parhaita käytäntöjä voidaan soveltaa tehokkaasti. Helposti oletetaan, että tämä koskee vain kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta myös työhaastattelua edeltävä sanaton viestintä vaikuttaa rekrytoinnin tulokseen. Aloitetaan siis siitä. 

Työhaastattelua edeltävä sanaton viestintä

Mieti, miten nykyiset työntekijäsi palkattiin. Rekrytoitiinko osa heistä LinkedInin tai Slackin kaltaisten ammatillisten verkostoitumissivustojen kautta? Siinä tapauksessa näit todennäköisesti jo ennen minkäänlaista kasvokkain tapaamista hakijan valokuvan, yleensä ammattilaisen ottaman kasvokuvan.

Miksi tämä olisi valintaprosessin kannalta ongelmallista? Tutkimusten mukaan rekrytoijat arvioivat ulkonäöltään viehättävämmät työnhakijat työtehtävään paremmin sopiviksi nettiprofiilissa tai ansioluettelossa olevan kasvokuvan perusteella. Näin ollen viehättävämmät hakijat kutsutaan todennäköisemmin työhaastatteluun. Kaiken lisäksi hakijan ilme voi vaikuttaa valokuvan perusteella tehtyyn arvioon. Kuvassa hymyilevät hakijat arvioidaan pätevämmiksi kuin hakijat, joilla on neutraali tai pohdiskeleva ilme. Omissa tutkimuksissani olen havainnut, että pieni muutos henkilön kasvokuvassa ilmentämään tunteeseen voi aidosti vaikuttaa tosielämässä tehtäviin palkkauspäätöksiin. Eli vaikka saatat kuvitella, että hakijan valinta perustuu hänen kokemustaan ja pätevyyttään arvioiviin loogisiin päätelmiin, todistetusti näin ei aina ole.

Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että sosiaalisen median kautta rekrytoiminen pitäisi lopettaa. Se on vain muistutus siitä, että hyvin epäoleellisiltakin tuntuvat sanattomat tekijät vaikuttavat hakijoiden valintaan. Näin ollen kannattaa aina pysähtyä hetkeksi miettimään, mihin asioihin päätöksesi todella pohjautuu, ennen kuin lähetät työhakijalle haastattelukutsun tai hylkäyksen.

 Nyt kun työhaastattelua edeltävä sanaton viestintä on käyty läpi, syvennytäänpä työhaastatteluprosessiin.

Työhaastattelu

Näennäinen luotettavuus

Luottamukseen pohjautuvan suhteen rakentaminen hakijan kanssa on yksi laadukkaan rekrytointifirman tärkeimmistä tavoitteista – mutta samalla myös haastavin. Luottamus on erityisen tärkeää, koska kun kohtaamme toisen ihmisen, se on yksi ensimmäisistä arvioimistamme asioista. Ja tämä arvio tapahtuu alle sekunnissa toisen kasvoja katsomalla. Ensivaikutelmassa tehtyä arviota on myös vaikea muuttaa, vaikka henkilön luotettavuudesta saataisiin toisenlaista tietoa. Näin ollen rekrytoijien on tärkeää osata antaa luotettava ensivaikutelma.

”Miten tämä onnistuu? Kaikki alkaa hymystä".

Hymyilevät rekrytoijat arvioidaan ystävällisemmiksi, mukavammiksi ja luotettavammiksi kuin vakavailmeiset rekrytoijat. Neurologiset tutkimukset osoittavat syyksi sen, että hymyn näkeminen vapauttaa aivoissa oksytosiini-nimistä välittäjäainetta, joka vähentää ahdistusta vaimentamalla kehon stressireaktiota (tunnetaan myös pakene tai taistele -reaktiona). Tämä on erityisen tärkeää työhaastattelussa, sillä hakijoita tietenkin jännittää ja haluat heidän tuntevan olonsa rauhalliseksi ja mukavaksi. Kun pelkkä hymy voi vähentää ahdistusta ja lisätä luottamuksen tunnetta, hakijaa todellakin kannattaa tervehtiä hymyillen.

Henkilön persoonallisuudesta tekemämme tulkinnat riippuvat suuresti myös siitä, miten kyseinen henkilö ilmaisee tunteitaan. Tunneilmaisultaan positiiviset kasvot esimerkiksi hymyilevät herkästi ja pitävät kulmakarvat ylhäällä, kun taas negatiiivisia tunteita herkästi ilmaisevat kasvot kurtistavat kulmiaan tai painavat suupieliään alaspäin. Edellä mainitut koetaan luotettaviksi ja jälkimmäiset arvioidaan usein paha-aikeisiksi ja epäluotettaviksi. Tässä on kuitenkin tärkää huomioida, ovatko tunteet tilanteeseen sopivia. Toisten todenmukaisuutta ja luotettavuutta kannattaa epäillä vain, jos tunteet ovat tilanteisiin nähden epäjohdonmukaisia. Eli vaikka positiivinen asenne yleisesti ottaen saa ihmiset tuntemaan olonsa mukavaksi, tunteen on sovittava tilanteeseen (esim. jos hakija kertoo vaikeasta työpäivästä, empatia on hymyilemistä asianmukaisempaa).

Kohtaan usein myös johtajia, joiden mielestä haastattelussa kannattaa käyttää pokerinaamaa, josta ei voi päätellä mitään. Tämä ei todellakaan ole toimivin lähestymistapa. Tässä kohtaa kannattaa tutustua pysähtyneiden kasvojen kokeeseen (Still Face Experiment), jos se ei ole ennestään tuttu. Siitä näet, mitä tarkoitan. Tunteettomat kasvot aiheuttavat toisissa epämukavuutta ja antavat epäluotettavan kuvan, mikä ei tietenkään ole työhaastattelussa toivottavaa. Muista, että tavoitteena on luottamus ja yhteisymmärrys, ei epämukavuus.

Yhteisymmärryksen luominen

Kiinnostunut ja aktiivinen kuunteleminen on eräs yksinkertaisin tapa päästä hyvään yhteisymmärrykseen hakijan kanssa. Onkin tärkeää käyttää mielenkiintoa viestivää kehon kieltä, kuten kehon kääntäminen puhujaa kohti ja eteenpäin nojaaminen. Kun käännämme kehomme keskustelukumppania kohti, osoitamme läsnäoloa ja kiinnostusta, kun taas pois päin kääntymällä viestimme epäkiinnostusta ja kyllästymistä. Näin ollen ei ole yllättävää, että työhaastattelussa olevaa hakijaa kohti suunnattu keho antaa lämpimän ja pätevän kuvan, kun taas taaksepäin nojautuminen ja veltto asento luo kylmäkiskoisen vaikutelman.

Sanomattakin on selvää, että rekrytoijana sinun on hiottava kuuntelemisen taitoasi. Tämä ei tietenkään tarkoita vain sitä, että olet hiljaa, kun hakija puhuu. Aktiiviseen kuuntelemiseen kuuluvat asianmukaiset sanattomat viestit, joilla ilmaiset mielenkiintoa ja läsnäoloa. Tällaisia viestejä ovat muun muassa silmiin katsominen, pään nyökyttely keskustelun aikana ja keskeyttämisen välttäminen. Jos haluat ilmentää aktiivista kuuntelua, tämä käytös ei ole vain suositeltavaa, vaan keskeisen tärkeää.

 Kaikkia edellä mainittuja käytöstapoja on tutkittu suoraan työhaastattelutilanteissa. Tulokset osoittavat, että työnhakijat suhtautuvat rekrytoijaan myönteisemmin ja hyväksyvät työtarjouksen todennäköisemmin, kun rekrytoija käyttää tällaista sanatonta viestintää. Vastaavasti näiden kehollisten viestien puuttuessa rekrytoija nähdään huonommassa valossa ja organisaatiosta saadaan kielteinen kuva. Kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten suuntaat kehosi ja millaisia aktiivisen kuuntelun merkkejä annat. Onnistunut sanaton viestintä auttaa sinua luomaan hyvät välit hakijaan, tukee hakijan onnistumista ja varmistaa, että hakija kokee saavansa vahvistusta.   

Sanaton matkiminen

Sanattomasta viestinnästä keskusteltaessa ei voida unohtaa synkronointitekniikoihin kuuluvaan matkimista. Sanaton matkiminen tarkoittaa yleisesti ottaen taipumusta matkia keskustelukumppania. Esimerkiksi, jos henkilö A seisoo käsi lanteella, henkilö B asettuu samaan asentoon. Tämä saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sanaton matkiminen on tehokas työkalu sosiaalisten suhteiden strategiseen vahvistamiseen ja vaalimiseen. Useat tutkijat, minä mukaan lukien, ovat osoittaneet suoran yhteyden matkimisen ja henkilöstä pitämisen välillä. Vuorovaikutuskumppaniaan sanattomasti matkineet henkilöt saivat myönteisemmän arvioinnin – eli todettiin muun muassa luotettavammiksi – kuin henkilöt, jotka eivät matkineet. 

Lisäksi sanaton matkiminen lisää yhteistyötä ja saa vuorovaikutustilanteen vastapuolen antamaan tietoja herkemmin. Ottaen huomioon, että työhaastattelussa pyritään saamaan mahdollisimman paljon tietoa hakijasta palkkauspäätöksen tekemistä varten, sanaton matkiminen on rekrytoijille erityisen hyödyllinen työkalu.

Tiedoista toimiin

Kun tätä tietoa lähdetään soveltamaan käytännössä, tavoitteena on omaksua nämä käytösmallit osaksi luontaista käytöstä. Ilmeitä ja kehon kieltä ei pidä tietoisesti miettiä ja hallita työhaastattelun aikana. Ihmiset aistivat herkästi, kun joku ei ole aito eikä käyttäydy luonnollisella tavalla. Lisäksi tietoinen epätoivottujen ilmeiden estäminen ja myönteisen kehon kielen käyttö on kognitiivisesti uuvuttavaa, jolloin emme enää pysty keskittymään itse keskusteluun.

Miten tehokas sanaton viestintä sitten omaksutaan automaattiseksi osaksi omaa kommunikointia? Samalla tavoin kuin mikä tahansa muukin taito: pitkäjänteisellä harjoittelulla. Minkä tahansa taidon taitaminen vaatii paljon aikaa ja tunnollista harjoittelua, ja sama koskee sanatonta viestintää. Opettele harjoittelemaan peilin edessä, analysoimaan videotallenteita itsestäsi ja testaamaan taitojasi ystäviin ja perheenjäseniin. Aluksi se voi tuntua kiusalliselta, mutta siihen tottuu kyllä. Saatavilla on myös monenlaisia hyviä virtuaalityökaluja, jotka antavat yksityiskohtaista palautetta kehollisesta läsnäolostasi.

Lyhyesti sanottuna, koska sanattomalla viestinnällä on erittäin keskeinen rooli rekrytointiprosessissa, älykäs ja sujuva sanaton viestintä on taito, jolla rekrytoijat pääsevät osaamisessaan aivan uudelle tasolle. Samalla se tukee parhaita käytäntöjä oikean hakijan valinnassa.

Dr. Abbie Maroño,
PhD, Behaviour analysis and Psychology
Director of Education, Social-Engineer, LLC
www.abbiemarono.com
www.social-engineer.com